Tietoa yhdistyksestä ja sen toiminnasta
Yhdistyksen jäsenenä voi olla toimialueella kiinteistön omistava henkilö sekä perheenjäsenet, kunta, rekisteröity yhdistys ja muu oikeuskelpoinen yhteisö, myös kannatusjäseniä voi olla. Jäseninä kuluneilla toimikausilla on 55 perhettä ja 5 yhteisöä.
Toimintaa pyörittää johtokunta, jota johtaa yhdistyksen puheenjohtaja ja johon vuosikokous on kesä- tai heinäkuussa pidettävässä vuosikokouksessa valinnut jäsenistöstä 8 jäsentä.
Jäsenistöön pidetään yhteyttä tiedottein, vuosikokouksien, kalastus yms. tapahtumien yhteydessä. Tiedottamiseen voidaan käyttää kesäaikana myös uimarannan risteyksessä sijaitsevaa yhdistyksen ilmoitustaulua.
Järven vedenpinnan korkeutta on seurattu avoveden aikana viikoittain elokuusta 1993 alkaen, kun Uudenmaan ympäristökeskus asensi korkeusasteikon, seurantaraportit toimitetaan ympäristökeskukselle kuukausittain ja vuosikirja seuraavan vuoden alussa.
Yhdistys hoitaa varsinaisen toimintansa ohessa maksullista energia- ja kaatopaikkajätteiden keräystä +/-0-periaatteella, johon voivat osakkaiksi liittyä kaikki halukkaat kiinteistöjen omistajat, vaikka eivät olisikaan yhdistyksen jäseniä. Vuoden 2014 lopussa jätehuollon osakkaina oli 55 kiinteistöä.
Syväjärvi-yhdistys on ollut asiantuntijana, kunnanjohtaja Jouko Asujan ja rakennustarkastaja Tapio Bergholmin kanssa Valkjärvi-yhdistystä perustettaessa. Artjärvelle perustettavan vesiensuojeluyhdistyksen tilaisuudessa olivat Pirkko ja Jarmo Ruhanen kertomassa yhdistyksemme toiminnasta. Sulkavanjärvelle perustettavan yhdistyksen ensimmäisessä perustavassa kokouksessa oli mukana yhdistyksestämme Pirkko, valitettavasti yhdistystä ei saatu kuitenkaan perustettua.
Toiminnan rahoittamiseksi peritään jäseniltä vuosikokouksen määräämää jäsenmaksua, jäseniä perheessä voi olla useita ja yhteisöt maksavat jäsenmaksua sääntöjen määräämillä yksikkömäärillä. Lisäksi voidaan tarvittaessa anoa avustusta eri tahoilta, rahallisesti kalliimpiin projekteihin.
Järven vesi luokitellaan laadultaan tyydyttävän ja hyvän rajamaille. Oman aktiivisen toimintamme ansiosta olemme saaneet pidettyä Syväjärven Uudenmaan ympäristökeskuksen edelleenkin tarkkailuohjelmassa, vaikka näytteidenottoa suoritetaan nyttemmin säästösyistä harvemmin. Omien silmämääräisten havaintojemme lisäksi (näkösyvyys ja levätilanne) noutaa keskus vesinäytteet ja suorittaa niistä analyysit kerran vuodessa 3-5 vuoden välein, näin pystymme seuraamaan tutkimuksiin perustuen järven vedenlaatua. Ehkä suurin ja ratkaisevin panos asujaimistolta, joka toteutui heti alussa, oli järveen kohdistuvan ulkoisen kuormituksen eliminointi minimiin. Silloiset, kylläkin luvalliset saostus-imeytyskaivot muutettiin järvenrantatonteilla umpisäiliöiksi ja rantakiinteistöt käytiin kunnan ympäristönsuojelusihteerin toimesta lävitse, katsastaen ja neuvoen.
Järvessä tai rannassa ei pestä mattoja eikä muutenkaan johdeta pesuaineita vesistöön. Myöskään moottoroiduilla veneillä ja skoottereilla ei vesistöä rasiteta, näitä ei ole lain voimalla kielletty, vaan ne ovat keskeisiä hyvän miehen sopimuksiamme ja ovat toimineet kiitettävän hyvin.
Suoritimme ensimmäisen koekalastuksen syksyllä 1992 josta saimme selville, että järven kalakanta oli muumioitunut ja muuttunut runsaan särkivoittoiseksi l. epäedulliseksi vesistölle. Tästä aloitimme järven tehokalastamisen ja vuosien myötä sitä on jo voitu muuttaa hoitokalastamiseksi.
Järvessä on suoritettu ympäristökeskuksen ja Osakaskunnan avustamana mm. talvinuottauksia, avovesinuottauksia, kurenuottauksia ja rantanuottauksia. Lisäksi on itsenäisesti suoritettu keväisin, särjen kutemisen aikana kalastamista kahdella yhdistyksen talkoilla valmistetuilla isorysillä. Olemme myös joinain keväinä turottaneet kuusen oksilla pois särjen kutua. Kaikki toimenpiteet olemme suorittaneet Osakaskunnan luvalla ja toimenpiteiden vaikutuksia olemme seuranneet syksyisin suorittamillamme koekalastuksilla.
Suoritettujen perusparannuksien jälkeen ovat kalastustoimenpiteet osoittautuneet ainoaksi järven kunnostamistoimenpiteiksi ja niitä tulee ehdottomasti jatkaa, ettei jo alkaneeseen vedenlaadun paranemiseen tule taantumista.
Suorittamiemme kalastuksien yhteenvedot ja raportoinnit on asiantuntemuksella laatinut Uudenmaan ympäristökeskuksen, nykyisin Elykeskuksen iktyonomi Petri Savola. Raportit olemme myös toimittaneet Osakaskunnalle ja Koskenkylän kalastusalueen puheenjohtajalle.
Seuraavien vuosien kalastolliset toimenpiteet ovat perustuneet edellisien vuosien kalastusraporttien tuloksista syntyneisiin suosituksiin ja Osakaskunnan lupiin.
Olemme myös tutkituttaneet Myrskylän kunnan erillisellä avustuksella Syväjärven pohjasedimenttiä. Huhtikuussa talvella 1998 otimme molemmista päistä järveä sedimenttiproput joista molemmista tutkittiin 7 kpl 2 cm:n leikkeitä. Tulokset ja niiden perusteella syntynyt lausunto on toimitettu myös Myrskylän kunnalle, Osakaskunnalle ja Uudenmaan ympäristökeskukseen tiedoksi.
Yhdistys, sen jäsenistö sekä Myrskylän kirkonkylän Osakaskunta ovat istuttaneet ensimmäisen kerran täplärapuja Syväjärveen vuoden 2000 elokuussa, koska järven oma rapukanta ei pääse jo 70-luvulla olleen rapuruton jälkeen kasvamaan. Rapujen menestymistä seurataan koeravustuksilla ja niitä istutetaan edelleen lisää.
Osakaskunta salli ensimmäisen kerran ravustuksen koeluonteisesti lyhemmällä ajalla 20.7. - 20.8.2006 mertamerkkejä oli myynnissä rajoitetusti. Täpläravut olivat lisääntyneet hyvin ja niitä riitti pyydettäväksi. Ohjeet ravustukseenkin määrittää Osakaskunta. Rapukannan hiipuminen on alkanut vuonna 2008 ja syytä hiipumiseen yritetään selvittää. Veden pH-arvo oli istutuksen aikaan kiikun kaakun täpläravulle sopiva, onko pH-arvon muuttuminen tai lämpimät kesät vaikuttaneet rapukannan vähenemiseen. Rapuja on tutkittu Kuopion Evirassa ja niissä on todettu täplärapuruton lisäksi pyrstöjalkatauti. Lisääntymistilannetta seurataan ja lisäistutuksista päätetään sen mukaan. Täplärapurutto ja siitä aiheutuvat moninaiset ongelmat ravuille: kuolevat stressiin, eivät pysty lisääntymään ja muut mm. sisäelimiin liittyvät sairaudet, jotka myös johtavat kuolemaan. Pyrstöjalkatauti aiheuttaa pystöjalkojen mätänemisen ja munat eivät näin pysy naaraan pyrstön alla.
Syväjärveen on Osakaskunnan toimesta istutettu koeluonteisesti myös kuhanpoikasia 1000 kpl (syksy 2001) ja kirjolohia 73 kpl (kevät 2002). Osakaskunta jatkaa edelleen kalaistutuksia mahdollisuuksien mukaan.
Näkösyvyyden mittaamiseen valmistettiin 2 ”mittaria” heinäkuussa 2002. Niillä mitataan näkösyvyyttä kerran viikossa, uimarannan päässä järveä (Ruhasen kohdilla) ja Suonkulkussa (Pärnäsen kohdilla). Avoveden aikana suoritetuilla näkösyvyyden mittauksilla pystytään saamaan jonkinlainen kuva järvessä kulloinkin olevasta levän määrästä, kun huomioidaan viikon tuulet ja sateet. Lisäksi leväseurantaa tehdään ranta-asukkaiden toimesta silmämääräisesti. Mittaustulokset, silmämääräiset havainnot, veden lämpötilat ja ilmaolosuhteet kirjataan ylös ja toimitetaan järven jäädyttyä Uudenmaan ympäristökeskukselle.
Hoitokalastukseen, särkien keväiseen kutupyyntiin iso-rysien lisäksi, yhdistys on ostanut jäsenistön käyttöön WEKE-katiskoja käytettäväksi eritoten Porlammin puoleisessa päässä järveä. Kutuaikaa ennen ja jälkeen katiskoissa käytettävien houkuttimien, syöttiraksujen avulla katiskat pitäisivät olla erittäin hyviä särkien pyytäjiä koko avoveden ajan. Saadut saalit kirjataan ylös ja liitetään hoitokalastus-saaliisiin.
Yhdistys vietti 10-vuotistaipaleensa juhlaa 6.7.2002 vuosikokouksen jälkeen Syväjärven uimarannan grillikatoksen tuntumassa. Onnistuneessa juhlassamme hanurimusiikin soidessa, ruokaillen, kahvitellen ja leikkimielisesti kilpaillen viihtyivät jäsenet perheineen, kutsuvieraat ja yhteisöjen edustajat, kaikkiaan 52 henkilöä.
Koska yhdistyksen tehtävänä on myös valistaminen ja tiedottaminen, on yhdistys ostanut 2006 jäsenien keskuuteen kierrätettäväksi (YO 114) Järvien kunnostus- ja ympäristöoppaan, toisen saimme UYK:lta lahjaksi, sekä meidän mökki-lehtiä 2 kpl, joissa artikkeli Kotijärvi kuntoon (järviremontoijan työkalupakilla).
Yhdistys joutui tekemään 2006 rikosilmoituksen ympäristörikoksesta, kun Lapinjärven kuntalainen pois muuttaessaan tyhjensi talonsa (myös ongelmajätteitä) kimppakeräyspisteellemme. Ko. henkilö on maksanut ilmoituksen yhteydessä laskuttamamme korvauksen haitanteosta. Vastaava korvausvaade esitettiin poismuuttaneelle jätehuollonjäsenelle, joka kuormitti asiaankuulumattomilla muuttojätteillä keräyspistettämme. Hän korvasi myöhemmin aiheuttamansa lisäkulut.
Yhdistys neuvotteli Myrskylän kunnan kanssa uudelleen maa-alueen saamisesta maksutta käyttöönsä ja yhdistyksen hoitamaan jätteidenkeräyspisteeseen valmistui 2007 keväällä uusi, hieno lukittava jätekatos. Talkootyössä erityisesti ansioituivat vastaavana Arto Toivola, Esko Martimo ja Jouko Hämäläinen. Katoksen osoite on Syväjärventie 155 A.
Katos on yhdistyksen ja se rahoitettiin 60 % (n.6500 €) TE-keskuksen ns. Pomo-rahoituksena, oma-rahoitusosuutena 20 % (n.1300 €) ja 20 % talkootyön hinnoittelulla. Katos on vakuutettu Pohjolassa.
Yhdistykselle on haettu muutamana vuonna Itä-Uudenmaan maakunnan vuoden kylätitteliä ja puheenjohtajalle ympäristöpalkintoa. Kumpaiseenkaan palkintoon eivät meriittimme ole riittäneet.
Kaislojen leikkaaminen on yksi järven hoitomuoto rehevöitymistä vastaan, siksi yhdistys on ostanut 2008 kaksi uutta kaislaleikkuria, toinen on hennommille ja toinen paksummille varsille. Edellinen vioittunut leikkuri ostettiin syksyllä 2002. Leikkurit ovat jäsenistön käytössä ja varastoituna Ruhasella.
Yhdistys järjesti logokilpailun 2009 ja yhdistykselle voittajalogoksi valittiin yksimielisesti kuikka. Kuikkalogon suunnitteli kesäasukas taiteilijamme Heikki Salaja. Hänet palkittiin vuosikokouksessa pihtakuusella.
Yhdistys muisti Myrskylän suomalaista nuorisoseuraa 19.9.2009, sen juhliessa 100-vuotista taivaltaan.
Yhdistys on päässyt arvostetun ja esimerkillisen toiminnan ansiosta kiitettävästi lehtien sivuille ja kolme kertaa on myös tehty radiohaastattelu. Ensimmäinen haastattelu oli jo heti alussa yhdistyksen perustamisvaiheessa, toinen 10-vuotisen toimintamme jälkeen ajatuksista ja viimeksi keskitetyn jätekeräyksemme innoittamana.
Pirkko Ruhanen sai 6.9.2009 ensimmäisen palkinnon Etelä-Suomen Sanomien kilpailussa Minun Ekotekoni, jossa Cleantech Board raati valitsi hänet 135:sstä ekoteon tehneen joukosta juuri käytännön tekemisestä johtuen voittajaksi.
Kunnan toimesta jätevesiviemäriä jatkettiin syksyn 2009 aikana Syväjärvelle, Siipontielle asti. Viemärihankkeen mahdollisti liki 20 kiinteistön sitoutuminen viemäriin liittymisestä.
14.12.2009 Pirkko Ruhanen sai tunnustuksen omalta kunnaltaan, kun hänet valittiin ja palkittiin Myrskylän kuntalaisena, perusteluina aktiivinen toiminta Syväjärvi-yhdistyksessä.
10.-11.10.2011 Uudenmaan Elykeskus ja yhdistys, talkooväen voimin, suorittivat nuottauksen Syväjärvessä. Kahtena päivänä nousi särkikalaa yht. 2100 kg (800 ja 1300 kg). Nuottaus uusittiin kaksi päiväisenä 1.-2.11.2012. Kalasaaliit olivat pienentyneet edellisvuodesta: vähäarvoista kalaa nostettiin enää 1700 kg. Sanottakoon, että mieltä lämmittää lahnan väheneminen edelliseen vuoteen verrattuna, koska se on aikamoinen myllääjä järven pohjassa!
Nuottaus suoritettiin vielä yksipäiväisenä 12.10.2013 ja tehtiin kaksi vetoa. Kalansaaliin pieneneminen jatkui ja pois saatiin vain 550 kg vähempiarvoista kalaa.
Yhdistys vietti 20-vuotisjuhlaa 28.7.2012 Myrskylän Säästöpankin mökillä. Nauttimme ruokailusta, juhla-kaffeista, ohjelmista ja tietenkin hyvästä seurasta 35 aikuis- ja, 11 lapsijuhlijan läsnä ollessa. Onnittelijoina mainittakoon perustajajäsen Veijo Myllys, kunta/valtuuston puheenjohtaja Kristian Forsman, srk/kirkkoval-tuuston pj. Henrik Sjölund, ja Valkjärvi-yhdistyksen Olli Lecklin vaimonsa kanssa.
Juhlapuhujana ELY-keskuksesta Petri Savola, pitopalveluna Piskulat, Myrskylästä ja ohjelman esittäjinä hanuristi Markku Heikkinen sekä monitoimimiestaikuri el´ Seppo (Puolakka).
Tuomas Viren sukelsi 22.9.12 pois oksan Syväjärven pohjasta (Porlammin puoleisesta päästä), johon nuotat jäivät aina kiinni, repesivät ja kalat karkasivat.
Linnuston pesiminen on muutamina viime vuosina ollut vilkkaampaa kuin aikaisempina vuosina. Kuikkien lisäksi poikasia ovat saaneet: Kanadan hanhi-, telkkä- ja sorsaparit. Satunnaisesti on vieraillut lähiseudulla pesivä joutsen pari.
Heinäkuussa 2015 Ruhasen kaislarannan katiskaan oli mennyt 18 särjen sukuista suutaria. Ettei suutareista tule seuraavaa ongelmaa, pitäisi niitä pyytää katiskoilla kaislarannoissa.
